(Koska tähän HFU ry:n tavoitteeseen on päästy, lopetetaan tämän blogin aktiivinen päivittäminen ainakin toistaiseksi.  Lisätietoa toiminnastamme järjestön kotisivuilta tai verkkolehdestä.)

(Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö 21.12.2007)

1. Toimeentulotuen viivytyksetön käsittely

1.1 Yleistä

Vuoden 2008 alusta tulee voimaan toimeentulotukilain 14 a §:ään sisältyvät viivytyksettömän käsittelyn sekä henkilökohtaiseen keskusteluun pääsyn määräajat. Määräaikojen soveltaminen koskee kaikkia toimeentulotukiasiakkaita.

Toimeentulotuen viimesijaisuuden vuoksi on erityisen tärkeää, että asiakas saa toimeentulotukipäätöksen mahdollisimman nopeasti. Kiireellisessä tilanteessa päätös on tehtävä jo samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Muussa kuin kiireellisessä tilanteessa toimeentulotukipäätös tulee tehdä viimeistään seitsemäntenä päivänä hakemuksen tekemisestä, jos samassa yhteydessä on annettu päätöksentekoa varten tarvittava selvitys. Laissa säädetään myös tilanteista, joissa asiakas ei ole määräajassa toimittanut päätöksen tekoa varten vaadittavaa selvitystä.

Kiireettömässä tilanteessa asiakkaalle tulee järjestää tilaisuus keskustella henkilökohtaisesti toimeentulotukiasiassaan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun hän on tätä pyytänyt. Keskustelun tarve voi liittyä esimerkiksi toimeentulotuen tarpeeseen johtaneisiin syihin tai lisäselvityksen saamiseen tehdystä toimeentulotukipäätöksestä. Asiakas saattaa myös tarvita neuvoja ensisijaisten etuuksien taikka muiden tarvitsemiensa palvelujen hakemisessa.

Toimeentulotukiasioiden käsittelylle säädetyt määräajat lisäävät asiakkaiden oikeusturvaa ja vahvistavat heidän oikeuttaan viimesijaiseen taloudelliseen turvaan. Tavoitteena on, että toimeentulotukiasiakas saa ohjeita ja neuvontaa vaikeassa taloudellisessa tilanteessaan nykyistä aikaisemmin. Asiakkaan saadessa ongelmiinsa ratkaisuvaihtoehtoja pystytään paremmin estämään hänen ongelmiensa muuttuminen vaikeammiksi.

Oikaisuvaatimusten käsittelyä kunnan toimielimessä koskee jatkossakin sosiaalihuoltoasetuksen (607/1983) 16 §:n 2 momentti, jonka mukaan toimielimen on käsiteltävä asia kiireellisenä.

1.2 Kiireellinen tilanne

Kiireellisessä tilanteessa päätös toimeentulotukihakemukseen on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta niiden tietojen perusteella, jotka silloin ovat käytettävissä. Käytettävissä olevilla tiedoilla tarkoitetaan asiakkaan hakemuksensa liitteeksi esittämiä tietoja sekä niitä tietoja, jotka sosiaaliviranomainen voi vaivatta itse hankkia tai saada muutoin käyttöönsä esimerkiksi suorakäyttöyhteyden kautta.

Tarkoitus on, että kunnan toimeentulotukiasioita käsittelevä viranhaltija harkitsee tapauskohtaisesti asian kiireellisyyden. Asian kiireellisyyden arviointi edellyttää sosiaalihuollon ammatillista osaamista. Kiireellisessä tilanteessa asiakkaalle voitaisiin myöntää esimerkiksi ruoka-apua, apua välttämättömien lääkkeiden tai matkalipun hankintaan taikka turvata henkilön tai perheen kiireellisen majoituksen järjestäminen. Päätös voidaan, kuten tälläkin hetkellä, tehdä myös vain osasta hakemusta. Siitä osasta asiakkaan esittämiä menoja, jotka eivät ole kiireellisiä tai jotka vaativat lisäselvittelyä, voidaan tehdä ratkaisu erikseen.

1.3  Muu kuin kiireellinen toimeentulotukiasia

Muu kuin kiireellinen toimeentulotukiasia on otettava käsittelyyn ja päätös asiassa on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Tehty päätös toimeentulotuesta tulee myös panna täytäntöön viivytyksettä.

Hallintolain 19 §:n mukaan sosiaalihuollon asiakas voi panna vireille etuutta, palvelua tai tukitoimea koskevan hakemuksensa kirjallisesti ja viranomaisen luvalla myös suullisesti. Jos suulliseen vireillepanoon suostutaan, viranomaisen on kirjattava kaikki asiakkaan vaatimukset häntä koskeviin asiakirjoihin. Hallintolain 18 §:n mukaan asiakirjan katsotaan saapuneen viranomaiselle sinä päivänä, jona asiakirja on annettu viranomaiselle. Postitse lähetetyn asiakirjan saapumispäiväksi katsotaan myös se päivä, jona lähetys on saapunut viranomaisen postilokeroon tai viranomaiselle on toimitettu ilmoitus lähetyksen saapumisesta postiyritykseen.

Silloin, kun laissa ei ole erikseen säännöksiä määräajan laskemisesta, noudatetaan säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/1930, määräaikalaki) olevia määräaikojen laskemissääntöjä. Määräaikalain 2 §:n mukaan, jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, niin tätä päivää ei lueta määräaikaan. Jos toimeentulotukihakemus siis tulisi käsiteltäväksi esimerkiksi maanantaina, päätös asiassa olisi tehtävä viimeistään seuraavan viikon keskiviikkona, jollei väliin satu arkipyhiä tai niihin verrattavia päiviä.

Käytännössä ongelmallisiksi voivat muodostua tilanteet, joissa asiakas on jättänyt hakemuksensa viikkoja tai jopa kuukausia ennen sen ajanjakson alkua, jolle hän tukea hakee. Määräys asian käsittelemisestä näidenkin tapausten osalta seitsemän arkipäivän kuluessa voisi aiheuttaa hakemusten käsittelyn ruuhkaantumista. Päätöksen tekeminen useita viikkoja ennen hakemuksessa tarkoitetun ajanjakson alkua ei ole tarkoituksenmukaista, koska tällöin tiedot asiakkaan ensisijaisista etuuksista eivät ole useinkaan vielä käytettävissä. Tämän vuoksi pykälän 2 momentissa säädetään, että tällaisissa tilanteissa riittää, että asiakas saa päätöksen ja päätös pannaan täytäntöön viimeistään sen ajanjakson ensimmäisenä arkipäivänä, jota päätös koskee.

1.4.  Puutteelliseen hakemukseen tarvittavan lisäselvityksen pyytäminen

Asiakkaan toimittama hakemus ei aina ole valmis käsiteltäväksi sellaisenaan. Hallintolain 22 §:n mukaan viranomaiselle toimitetun asiakirjan ollessa puutteellinen, viranomaisen on kehotettava lähettäjää määräajassa täydentämään asiakirjaa, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. Asiakirjan lähettäjälle on ilmoitettava, miten asiakirjaa on täydennettävä. Pykälän 3 momentin mukaan asiakkaalle on mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta annettava tai lähetettävä yksilöity kehotus puutteellisen hakemuksen täydentämiseksi ja sen määräaika. Tarkoituksena on, että kehotus annetaan kirjallisena, ettei synny epäselvyyttä siitä, mitä täydennyksiä tarvitaan. Asiakkaalta vaadittavan selvityksen tulee olla asian ratkaisemisen kannalta välttämätön. Selvitystä pyydettäessä on myös harkittava, onko vaaditun selvityksen hankkiminen asiakkaalle kohtuuton tehtävä ottaen huomioon asiakkaan olosuhteet ja muut seikat.

Päätös toimeentulotuen myöntämisestä on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun täydennetty hakemus tarvittavine liitteineen on saapunut.

Hallintolain 22 §:n mukaan asianosainen voi myös omasta aloitteestaan täydentää hakemustaan tai muuta asian käsittelyä varten toimittamaansa asiakirjaa sekä toimittaa käsittelyn kuluessa viranomaiselle asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisia asiakirjoja.

Hallintolain 31 §:ssä säädetään selvittämisvelvollisuuden sisällöstä sekä selvitysvastuun jakautumisesta viranomaisen ja asianosaisen välillä. Mainitun pykälän 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Päävastuu asian selvittämisestä on virallisperiaatteen mukaisesti yleensä siis viranomaisella. Hallintolakia koskevan hallituksen esityksen (HE 72/2002 vp) perusteluissa todettiin, että asianosaisen ja viranomaisen välistä selvitysvastuun jakautumista on pidetty osin epäselvänä ja tulkinnanvaraisena. Selvitystehtävien jakautumisen on katsottu riippuvan käytännössä lähinnä siitä, minkä intressin toteuttamista selvitys eniten edistää. Velvoittavien hallintopäätösten kohdalla selvitysvastuu on pääsääntöisesti viranomaisella, kun taas edun suovan päätöksen ollessa kyseessä intressi on tavallisesti asianosaisella. Hallintolain 31 §:n 2 momentin mukaan asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista sekä muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Hallintolaissa tarkoitettu asianosaisen myötävaikutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti asiaa, jossa asianosainen on tehnyt vaatimuksen jonkin oikeuden tai edun myöntämisestä itselleen.

Selvitysvastuun jakautumista on toimeentulotukilain 17 §:ssä pyritty selkeyttämään asettamalla toimeentulotuen hakijalle, hänen perheenjäsenelleen ja elatusvelvolliselleen sekä tarvittaessa heidän huoltajalleen ja edunvalvojalleen tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus asian ratkaisemisen kannalta välttämättömistä tiedoista. Selvityksen antamatta jättäminen voi johtaa toimeentulotuen epäämiseen.

Toimeentulotukilain 14 a §:n 3 momentin mukaan toimeentulotukiasiassa tulee tehdä päätös käytettävissä olevien tietojen perusteella, mikäli asiakas ei ole määräajassa täydentänyt hakemustaan eikä ole samassa ajassa myöskään esittänyt hyväksyttävää selvitystä täydennyksen viivästymiselle. Hakemus voidaan hylätä, jos siihen ei sisälly asian käsittelemiseksi tarpeellisia tietoja, kuten esimerkiksi tietoja asiakkaan tuloista. Päätöstä ei kuitenkaan saa jättää tekemättä, vaikka tuen hakija ei ole toimittanut vaadittuja selvityksiä. Päätöksen tekemisellä turvataan hakijan mahdollisuus saattaa kunnan toimeentulotukiasioita käsittelevän toimielimen ja edelleen hallinto-oikeuden ja viime kädessä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi se, olivatko vaaditut selvitykset tarpeellisia asian käsittelemiseksi.

Päätös tulee tehdä viivytyksettä, mutta kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä määräajan päättymisestä. Asiakkaan suostumuksella päätös voidaan tehdä myös jo ennen selvityksen antamiselle asetetun määräajan kulumista päätöksentekohetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella.

Selvityksen antamiselle asetettu määräaika luo asiakkaalle selkeän toimintavelvoitteen, mutta toisaalta säännös myös turvaa asiakkaan oikeutta vähimmäistoimeentuloon. On esimerkiksi tavanomaista, että asiakkaalta pyydetty selvitys koskee jotakin poikkeuksellista menoerää, ja muilta osin hakemuksessa ei ole epäselvyyttä. Ei ole suotavaa, että asiakas joutuu odottamaan sitä osaa toimeentulotuestaan, johon hänellä muun selvityksen perusteella olisi ilman muuta oikeus, vain sen vuoksi, että hän ei esimerkiksi ole esittänyt arviota niistä hammashoidon kustannuksista, joihin hän on muun ohella hakenut toimeentulotukea.

2.  Henkilökohtaiseen keskusteluun pääseminen sosiaalityöntekijän tai  sosiaaliohjaajan kanssa

Toimeentulotuen asiakkaalle tulee toimeentulotukilain 14 a §:n 4 momentin mukaan järjestää mahdollisuus päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 3 tai 6 §:ssä tarkoitetun sosiaalihuollon työntekijän, toisin sanoen sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan, kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt. Näin turvataan asiakkaan mahdollisuus keskustella vaikeasta taloudellisesta tilanteestaan sosiaalialan koulutuksen saaneen asiantuntijan kanssa ja saada tarkempaa tietoa oikeudestaan toimeentulotukeen. Asiakas saattaa tarvita myös neuvoja ensisijaisten etuuksien taikka muiden tarvitsemiensa palvelujen hakemisessa.

Lainkohdassa tarkoitettu henkilökohtainen keskustelu voidaan toteuttaa muullakin tavoin kuin sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan vastaanotolla. Usein asiakkaan toimeentulotukiasia voidaan selvittää ja hän voi saada tarvitsemansa neuvot puhelimitse sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa keskustellessaan. Tarpeen vaatiessa sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja voi puhelinkeskustelun perusteella varata asiakkaalle myös vastaanottoajan. Henkilökohtainen keskustelu voidaan tarvittaessa sopia käytäväksi myös esimerkiksi asiakkaan kotona.

3. Voimaantulo

Muutokset tulevat voimaan 1.1.2008 lukien. Lakia sovelletaan lain voimaantulon jälkeen tehtyjen toimeentulotukihakemusten käsittelyyn. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

 

 

 

 

 

 

 

 

Järjestö pyrkii myös osallistumaan hallituksen politiikkaohjelmiin kansalaisnäkökulmasta

HFU ry:n (Help for Underprivileged HFU ry eli apua vähäosaisille) toiminta laajenee.  Järjestö on jo vuodesta 2002 lähtien auttanut pienituloisia eläkeläisiä, pitkäaikaistyöttömiä ja muita ahdinkoon joutuneita mm. jakamalla avustuksia, kaupan ruokaostokortteja ja antanut ohjeita käytännön asioiden hoitamiseen esim. virastoissa.  Yhtenä tärkeimmistä toiminnan tavoitteista on kansalaisvaikuttaminen ja ihmisten syrjäytymisen estäminen.  Esimerkkeinä mainittakoon mm. HFU:n aktiivinen osallistuminen sosiaalitoimen toimeentulotukijonojen liian pitkien käsittelyaikojen lyhentämiseen sekä viimeksi tehty kansalaisaloite sosiaalitoimen pitkäaikaisasiakkaiden peruskoulunsa päättäneiden nuorten opintokulujen korvaamiseen täysimääräisesti.  Tänä vuonna teemana ovat olleet köyhät lapsiperheet, ja teema aloitettiin jo viime vuoden puolella koolle kutsutulla keskustelutilaisuudella "Syrjäytyneiden toinen sukupolvi".  (Lue muistio täältä...).  Tilaisuudessa oli läsnä niin (Oulun) kaupunginvaltuuston, sosiaali- ja terveyslautakunnan, sosiaalitoimen johdon kuin lasten ja nuorten kanssa työskentelevien järjestöjenkin edustajia.  Järjestö on lisäksi tehnyt lukuisia aloitteita päättäjille havaitsemissaan epäkohdissa ja nostanut eri aiheita esille niin yleisönosastokirjoituksissa kuin uutisissakin.  HFU ry on pitänyt myös jatkuvaa keskusteluyhteyttä mm. tietosuojavaltuutettuun, ministeriöihin, eduskunnan oikeusasiamieheen jne.  Viime vuonna toiminta laajeni valtakunnalliseksi.

Toiminnan painopistettä tullaan siirtämään entistä enemmän kansalaisvaikuttamisen suuntaan.  Avustustoimintaa jatketaan toki entiseen tapaan (mm. heinäkuun lipaskeräystuotoilla tuetaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten opiskelua ja harrastusmahdollisuuksia), mutta järjestö tulee toimimaan entistä näkyvämmin myös vähäosaisimpien etujen valvojana.  Vähäosaisiksi lasketaan työttömien lisäksi mm. pienituloiset eläkeläiset, köyhät lapsiperheet, opiskelijat, pienyrittäjät ja palkkatukityöllistetyt sekä monet matalapalkka-aloilla työskentelevät.  Tämä toteutetaan mm. palkkaamalla henkilökuntaa.  Lisäksi järjestö aloittaa syyskuussa oman verkkolehden julkaisemisen.

Peruspalveluministeri Paula Risikon (kok.) mielestä kansalaisjärjestöt on otettava mukaan hallituksen politiikkaohjelmien toteuttamiseen, jos se haluaa ohjelmien onnistuvan (STT) (Taloussanomat 29.7.2007).  Politiikkaohjelmat otettiin käyttöön viime vaalikaudella.  Ministeri Paula Risikon mukaan ne eivät täysin lunastaneet niihin asetettuja odotuksia, koska kansalaisnäkökulma unohdettiin.  Politiikkaohjelmat on määritelty hallitusohjelmassa.  Niissä eri hallinnonalat tekevät yhteistyötä hallituksen tavoitteiden saavuttamiseksi.  Vanhasen hallituksella on kolme politiikkaohjelmaa.  Ne ovat terveyden edistämisen politiikkaohjelma, työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma.

HFU ry on puolueisiin ja uskonnollisiin järjestöihin sitoutumaton yleishyödyllinen kansalaisjärjestö joka pyrkii vaikuttamaan päättäjiin ja osallistumaan myös valtakunnallisesti hallituksen politiikkaohjelmiin.  Järjestön kautta myös puoluepolitiikasta piittaamattomilla kansalaisilla on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon antamalla hallitukselle sen toivoma kansalaisnäkökulma.  Asioihin voi vaikuttaa mm. liittymällä HFU:n jäseneksi.

Keskustelua aiheesta myös valtionhallinnon keskustelufoorumilla. 

HFU ry vuosi uutisen toimeentulotuen käsittelyaikojen ongelmista myös STT:lle.  Uutinen julkaistiin ainakin Eurooppalaisen oikeusturvan keskusliiton verkkolehdessä.  (Myös Kalevassa, kirjoittajan lisäys  pvm. 26.7.2007)  Sosiaali- ja terveysministeriö kiirehti tämän jälkeen uutisoimaan valmisteilla olevasta lakiesityksestä, jossa määrättäisiin maksimiajat sille, missä ajassa toimeentulotukihakemukset on käsiteltävä.  Nyt lakiesityksen arvellaan tulevan voimaan vuoden 2008 alussa.  Valmisteilla olevan lain mukaan kiireelliset asiakkaat tulee käsitellä saman päivän aikana tai viimeistään seuraavana päivänä.  Ne hakemukset, joilla ei ole kiire, tulee käsitellä seitsemän työpäivän aikana.  Samoin sosiaalityöntekijän vastaanotolle tulisi voida päästä viimeistään seitsemän päivän kuluessa.

 

HFU ry uutisoi tämän lakiesityksen jo 19.10.2006.  Tuolloin tosin uutisoitiin, että laki tulisi voimaan jo tämän vuoden alusta.  Tapasimme Oulun sosiaalitoimen johtoa 12. joulukuuta 2006, jolloin Oulun kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Sirkka-Liisa Olli tiesi kertoa, ettei lakiesitys tule voimaan vielä tämän vuoden alussa.

 

Johtava sosiaalityöntekijä Esa Yritys jatkoi Oulun sosiaalitoimen merkillistä perusteetonta itsensä kehumisen sarjaa sanomalehti Kalevan mielipidekrjoituksessa 31.12.2006.  Ennakoimme jo tuolloin, että toimeentulotukijonoihin joudutaan puuttumaan myös vuonna 2007.  Sosiaalitoimen pätevä etuusyksikön henkilökunta oli tarvinnut yksitoista (!) vuotta saadakseen toimeentulotukien käsittelyajat perustuslain hengen mukaiselle ja kaupunginhallituksen edellyttämälle kohtuulliselle tasolle vuoden vaihteessa 2006, ja kesällä 2007 käsittelyajat ovat jälleen repsahtaneet.

 

Mikäli tulevaan lakiin ei kirjata perusturvarikosta erillisenä rikosnimikkeenä tai lain rikkomisesta ei määrätä erillistä sanktiota asioista vastuussa oleville luottamusmiehille ja virkamiehille, ennakoimme tilanteen jatkuvan samanlaisena palvelutakuusta huolimatta.  HFU ry tulee kuitenkin ehdottamaan näiden sanktioiden lisäämistä lakiesitykseen peruspalveluministeri Paula Risikolle.

 

HFU ry jätti juttuvinkin sekä sanomalehti Kalevaan että verkkolehti Sanomat24.fi (joka on Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliiton jäsenlehti) Oulun kaupungin välinpitämättömyydestä Lääninhallituksen sekä eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunion päätöksiin.  Jutut voi lukea jäljempänä olevista linkeistä:

 

Kalevan juttu (http://www.kaleva.fi/plus/juttu667955_page0.htm)

 

Sanomat24.fi:n juttu (http://sanomat24.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=5937&Itemid=154)

 

Niin kuin näkyy, todellinen jonotusaika on lähes kolme viikkoa.  Siinä on turha kikkailla työpäivien määrällä.  Kaiken lisäksi Oulun kaupungin maksatuksessa on kahden pankkipäivän viive.  Toimeentulotukea odottavan on turha lohduttautua sillä, että tavoite on 7 työpäivää, muu on selittelyä.  Nälkä tulee rahattomana kolmessa viikossa varmasti.

 

Tämän päivän toimeentulotuen jonotusajan Oulussa voi tarkistaa tästä.

 

Oulun lääninhallitus teki ohjaus- ja valvontakäynnin Oulun sosiaalitoimeen.  Valvontakäynnin syynä oli mm. HFU ry:n tekemä kantelu pitkistä toimeentulotukihakemusten käsittelyajoista.  Valvontakäynnin aikana selvisi, että käsittelyajat oli saatu lyhenemään 7 - 9 työpäivään.  Lue lisää...

 

Tosin viime viikolla sanomalehti Kalevan yleisönosaston tekstareissa kanneltiin, että käsittelyajat ovat todellisuudessa 2 - 3 viikkoa.  HFU ry seuraa asiaa lääninhallituksen ohella.

 

Merkillistä on myös se, että ympäristökuntien sosiaalitoimissa ei oikeusasiamiehen sekä lääninhallituksen suosituksista välitetä lainkaan.  Käsittelyajat ovat pidempiä kuin katsotaan kohtuulliseksi.  On merkillistä, jos lääninhallituksen sosiaalitarkastaja joutuu huomauttamaan jokaista kuntaa samasta asiasta erikseen.

Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisu "Viimeisellä luukulla" kertoo viimesijaisen sosiaaliturvan aukoista ja diakoniatyön kohdentumisesta.  Lue lisää...

Ajankohtainen arvio kansalaisten hyvinvoinnista, palveluista ja palvelujärjestelmän muutoksesta
Ilmestynyt 17.4.2007, julkaisija Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto

 

 

Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio on jälleen huomauttanut Oulun kaupunkia viivästyneestä toimeentulotukiasiain käsittelystä.  Hänen mukaansa Oulun sosiaali- ja terveystoimi on toiminut vastoin lakia ja laiminlyönyt velvollisuutensa käsitellä toimeentulohakemus viivytyksettä.  Oikeusasiamiehen päätöksen voi lukea tästä.

 

Tämän vuoden alussa toimeentulotukihakemusten käsittely on kestänyt Oulussa keskimäärin 7 - 9 päivää.  Oulun lääninhallitus seuraa parhaillaan Oulun tukihakemusten käsittelyaikoja HFU ry:n tekemän kantelun perusteella.  Kohtuullisena pidetty käsittelyaika on oikeusasiamiehen mukaan noin viikko, jossa ajassa hakemus on käsiteltävä tai on saatava aika sosiaalityöntekijän vastaanotolle.  Asiasta on valmisteilla myös lakiesitys.

 

****

Perustelut:

Oulun lääninhallitus valmistelee huomautusta Oulun kaupungille toimeentulotuen
käsittelyn viivytyksestä. Päätös asiasta on tulossa tammikuun aikana.  Lue lisää...

 

Yhteenveto

Koska köyhyys alkaa enenevässä määrin koskettaa sekä lapsia että nuoria ja aiheuttaa syrjäytymistä, lisääntyviä huostaanottoja ja mielenterveyshäiriöitä, HFU ry ja Köyhien Asialla -puolue kutsui koolle ryhmän päättäjiä ja asian kanssa läheisesti toimivia henkilöitä keskustelemaan. Tarkoitus oli kartoittaa tilannetta ja keksiä ratkaisuja, jotka parantavat köyhien lasten asemaa. Köyhyydestä kärsii tutkimusten mukaan joka 8;s lapsi. Tilaisuuteen osallistuivat mm. seuraavat henkilöt;

Raimo Järvenpää (vas), sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja
Sirkka-Liisa Olli, mielenterveys- ja sosiaalijohtaja
Anna-Kaisa Friman, sosiaaliasiamies
Pirjo Hätälä, koulukuraattori sekä Pelastakaa Lapset ry
Erika Mannila, yksin- ja yhteishuoltajat ry;n Oulun seudun puheenjohtaja
Marja-Leena Kemppainen KD, kaupunginvaltuutettu
Kari Laurila (KA), HFU ry, hallituksen puheenjohtaja
Sirpa Ahola-Laurila (KA), HFU ry, hallituksen jäsen
Irti Huumeista ry:n edustajat

Tilaisuuden alustuksessa Kari Laurila HFU:lta pyysi kiinnittämään huomiota siihen tosiasiaan, että köyhien lasten määrä on kolminkertaistunut 10 vuodessa.  Tällä hetkellä Suomessa on 130 000 köyhää lasta, mikä on 12 % väestöstä.   Tutkimusten mukaan lapsuudenkodista periytyvä köyhyys kaksinkertaistaa lapsen syrjäytymisvaaran.

Kaupunginhallituksen edustaja Marja-Leena Kemppainen (KD) peräänkuulutti ennaltaehkäisevän työn merkitystä.  Hän oli huolissaan siitä, että nykyään voimavarat kohdennetaan jo olemassa oleviin ongelmiin.  Usein kuitenkin ennaltaehkäisevä työ tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi kuin moniongelmaisten ihmisten hoito.  Tästä aiheesta olisi ollut mielenkiintoista keskustella enemmänkin, mutta valitettavasti hän joutui poistumaan paikalta aikaisemmin toisen kokouksen takia.

Koulukuraattori Pirjo Hätälä koki ongelmallisena sen, etteivät lastensuojelu, yleinen sosiaalityö ja kuraattorit kohtaa toisiaan.  Tässä kohtaa organisaatiossa nähtiin selkeä puute, johon sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Raimo Järvenpää lupasi heti puuttua.

Sosiaaliasiamies Anna-Kaisa Friman tunnisti myös edellä mainitun tilanteen ja piti lisäksi puutteena sitä, että nykyiset toimeentulotukihakemukset käsitellään kirjallisesti eivätkä asiakkaat pääse sosiaalityöntekijöiden luokse.  Näin ihmiset eivät välttämättä osaa hakea kaikkia etuuksiaan eivätkä myöskään ymmärrä toimeentulotuen laskentaperusteita.  Tähän mielenterveys- ja sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli totesi, että aikoja tullaan lisäämään tulevaisuudessa.

Sirkka-Liisa Olli ja Sirpa Ahola-Laurila HFU ry:stä olivat samoilla linjoilla siitä, että mielenterveysongelmat ovat perheissä kasvavana taakkana.  Jos perheen vanhemmilla on mielenterveysongelmia, se vaikeuttaa myös perheen lasten elämää.  Olli kertoikin, että ensi vuoden puolella perheitä aletaan hoitaa kokonaisvaltaisesti eikä keskittyä vain mielenterveysongelmasta kärsivään.  Tällainen kehitys olisikin suotavaa ja sitä HFU:lla odotetaan, koska avustusten hakijoissa on paljon juuri näistä ongelmista kärsiviä perheitä.

Yksi konkreettinen asia, mitä Sirkka-Liisa Olli ja Raimo Järvenpää lupailivat Sirpa Ahola-Laurilan pitkän peräämisen jälkeen, oli opiskeluun käytettävien kirjojen korvaaminen.  Tällä hetkellä sosiaalitoimi korvaa pitkäaikaisasiakkaiden perheessä opiskeleville nuorille 250,- / vuosi kirjahankintoihin.  Todelliset kulut ovat kuitenkin moninkertaiset ja Ahola-Laurila haluaakin, että kirjahankinnat korvattaisiin täysimääräisesti.  Tämä olisi todellista syrjäytymisen ehkäisyä, että nuorten opiskelua tuettaisiin ja näin annettaisiin mahdollisuus ammatin hankintaan myös varattomalle nuorelle.

Keskustelu oli antoisa, kiitämme vielä kaikkia osallistujia.

 Koska köyhyys alkaa enenevässä määrin koskettaa sekä lapsia että nuoria ja aiheuttaa syrjäytymistä, lisääntyviä huostaanottoja ja mielenterveyshäiriöitä, HFU ry on kutsunut koolle ryhmän päättäjiä ja asian kanssa läheisesti toimivia henkilöitä keskustelemaan.  Tarkoitus on kartoittaa tilannetta ja keksiä ratkaisuja, jotka parantavat köyhien lasten asemaa.  Köyhyydestä kärsii tutkimusten mukaan joka 8:s lapsi. 

Tilaisuuteen on ilmoittautunut  mm:

Raimo Järvenpää (vas), sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja
Sirkka-Liisa Olli, mielenterveys- ja sosiaalijohtaja
Anna-Kaisa Friman, sosiaaliasiamies
Vesa Hämälä, erityistyövoimaneuvoja, Oulun seudun työvoimatoimisto, nuorten yksikkö
Pirjo Hätälä, koulukuraattori sekä Pelastakaa Lapset ry
Erika Mannila, yksin- ja yhteishuoltajat ry;n Oulun seudun puheenjohtaja
Marja-Leena Kemppainen (KD, kaupunginvaltuutettu, (tullee paikalle vähän myöhemmin vapauduttuaan toisen kokouksen puheenjohtajuudesta)
Kari Laurila (KA), HFU ry, hallituksen puheenjohtaja
Sirpa Ahola-Laurila (KA), HFU ry, hallituksen jäsen
?, nuorten psykiatrian klinikka (henkilön nimi vahvistamatta)
Sanna Sauvola, aluevastaava, Irti Huumeista ry
Saara Pasanen, tukihenkilö- ja vertaistukiryhmätoiminnan vastaava, Irti Huumeista ry

Muutama kutsutuista ei vielä ole voinut vahvistaa mahdollisuuttaan osallistua.

Kerromme keskustelun tuloksista tällä sivustolla myöhemmin.

Oulu-radion uutisista voi käydä kuuntelemassa syksyllä tulleen uutisen priorisoinnin tärkeydestä toimeentulotukiasioissa

 

Linkki http://lotta.yle.fi/rsweboul.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content478FF

Adressi toimeentulotukipäätösten nopeuttamiseksi lain mukaiseksi Oulun kaupungissa keräsi kaikkiaan 303 nimeä.  Keskeytimme nimien keräämisen, kun kuulimme, että hallitus on esittänyt vuoden vaihteessa voimaantulevaksi lakia jonka mukaan sekä päätökset on tehtävä viikossa että sosiaalityöntekijän vastaanotolle on päästävä 7 työpäivän kuluessa.

 

Ilomme oli vähän ennenaikaista, eräs asiakas soitti meille tänään ja sanoi saaneensa ajan vasta 3 viikon päähän vaikka on tuloton.

 

Soitimme itse sosiaalitoimeen.  Sieltä kerrottiin, että "nyt on tapahtunut moka" ja neuvottiin jättämään kirjallinen hakemus, joka luvattiin käsitellä viikon kuluessa.  Kuinkahan paljon tällaisia mokia tapahtuu?

Nyt käsittelyssä olivat lokakuun kirjalliset hakemukset.  Toivottavasti ne olivat lokakuun lopussa jätettyjä hakemuksia, muutenhan Raimo Ojanlatva on puhunut julkisesti muunneltua totuutta aikaisemmin sanomalehti Kalevassa.  (kts. aiemmat päiväkirjamerkinnät)

 

Adressi on tänään 2.11. toimitettu Oulun Läänin- ja kaupunginhallituksille.  Koska tänään torstaina on myös sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous, pyysin ottamaan adressista kopion myös lautakunnalle (Sehän viime kädessä  antaa sosiaalitoimelle ne resurssit ja ohjeet, joiden mukaan on elettävä).  Lisäksi adressi toimitettiin tänään suunnitellun mukaisesti myös sosiaali- ja terveysministeriöön.  Eduskunnan oikeusasiamiehelle adressi toimitettiin vain tiedoksi, koska eduskunnan oikeusasiamies ei voi puuttua sellaisen asian käsittelyyn joka on kesken Lääninhallituksessa.  Hänellä ei ole siihen toimivaltaa.

 

HFU:ssa tullaan edelleen seuraamaan tilannetta aktiivisesti.

Nimien kerääminen nettiadressiin on keskeytetty.  Adressi tullaan toimittamaan alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti.

 

Oulun kaupunki on saanut käsittelyaikansa seitsemän arkipäivän mittaiseksi. Lisäksi palveluyksikköpäällikkö Raimo Ojanlatva on ilmoittanut sanomalehti Kalevassa jouluun mennessä tarkasteltavan etuuskäsittely-yksikön resurssit ja tehtävän sellaiset, pysyvät, kestävät rakenteelliset työratkaisut, joilla turvataan käsittelyvalmiin toimeentulotuen tasainen, enintään seitsemän päivän käsittelyaika ympäri vuoden.

Hallitus on tänään 19.10. jättänyt esityksen laiksi, jonka mukaan päätös on saatava seitsemän työpäivän kuluessa. Lisäksi lakiin kirjataan toimeentulotukiasiakkaan oikeus päästä sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan vastaanotolle viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyynnöstä. Lain on tarkoitus tulla voimaan tammikuun alussa.

Nimien kerääminen on näinollen keskeytetty, koska tavoitteeseen on päästy. Kiitämme kaikkia adressin allekirjoittaneita. Adressi tullaan luovuttamaan alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti pikimmiten. 

 

Adressi löytyy osoitteesta http://www.adressit.com/toimeentulotuki .

Sosiaaliasiamiehet eivät saa kertoa asiakkaille kaikkia niitä etuuksia, mitä he voivat saada. Kysymyksessä on rahan säästö. Työpaikkakin voi mennä, jos ei tottele.

Viestiketju löytyy Köyhien Asialla-puolueen foorumilta.  Vai onko juttu jo vanha, kun lehdistötiedote on julkaistu jo toukokuussa?

Oulussa olen taistellut jo vuodesta 2002 sosiaalitoimen kohtuuttoman pitkien toimeentulotukijonojen kanssa. Viime vuoden maaliskuussa jätimme asiasta selvityspyynnön Oulun lääninhallitukseen. Samoihin aikoihin Espoossa oli tehty ilmoitus eduskunnan oikeusasiamiehelle samasta asiasta.

Oulussa jonot saatiin lyhennettyä n. viikkoon vuoden 2005 loppuun mennessä, eikä lääninhallitus katsonut tässä vaiheessa tarpeelliseksi ryhtyä mihinkään lisätoimenpiteisiin. Espoon tapauksesta eduskunnan oikeusasiamies antoi ratkaisunsa 14.9. Siinä hän toteaa sosiaalitoimen rikkovan lakia.

Olemme jättäneet Oulun tämänhetkisestä tilanteesta uudet selvityspyynnöt sekä kaupungin- ja lääninhallitukselle että oikeusasiamiehelle 18.9. Alunperin jonojen luvattiin lyhenevän lain vaatimalle tasolle vuoden loppuun mennessä, mutta eilisten (30.9.) lehtitietojen mukaan ruuhkat saadaankin purettua jo lokakuun alussa.

Tässä auttoi media, jaoimme mm. ruoka-avustuksia sadoille Oululaisille tuulessa ja sateessa torstaina 28.9. Uutisoinnissa mainittiin sosiaalitoimen toistuvat ruuhkat.

Epäilen, että kyseessä on taas tahallinen ruuhka rahan säästämiseksi. Kun jonot ovat pitkät ja odottaminen kestää kauan, jonoista jää pois sellaisia hakijoita jotka uupuvat byrokratiaan. Alussa mainittu gradu mielestäni tukee tätä käsitystä.

Toivottavasti alkupäässä oleva linkki toimii. Foorumille pääsee myös http://www.koyhienasialla.net-sivuston kautta.

HFU ry järjesti vähävaraisten syystapahtuman Oulun torilla 28.9.  Sää ei suosinut, vettä satoi tuulen kanssa ja raitis meri-ilma teki tilaisuudesta vielä ankeamman.  Kaikesta huolimatta väkeä oli ruokaa jonottamassa satoja.  Ruokakasseja oli jaossa 300 ja mm. omenoita yhteensä n. 800 kg, lisäksi tarjolla oli makkaraa grillistä, kahvia ja voileipiä sekä lapsille limonadia, karamelleja sekä jonkin verran kirjoja ja leluja.  Ruokakassit loppuivat pahasti kesken, lohdutuksena makkaraa riitti kuitenkin kaikille halukkaille.

 

Yleisöä viihdyttämässä ja lämpimänä pitämässä olivat trubaduuri Tuomo Karppinen aloittaen tunnelmaan sopivasti "Täällä Pohjantähden alla" sekä taikuri Sampo Karjalainen.  Tuulen kanssa vinoon satanut vesi oli kuitenkin kastella laitteet katoksesta huolimatta niin, että esitykset piti keskeyttää vähän suunniteltua aikaisemmin.

 

Huono sää todisti myös sen, että ruoka-apu tulee todella tarpeeseen.  Kukaan ei kai enää voi kuvitella, että joku viitsisi jonottaa ilmaista ruokapakettia tuollaisella koiranilmalla silkkaa ahneuttaan vaan hädän täytyy olla todellinen. 

 

Tämän lisäksi jokainen hakija vielä todisti varattomuutensa työttömyys- tai opiskelijakortilla, toimeentulotukipäätöksellä tai muulla luotettavalla selvityksellä.

 

Yhteistyössä tilaisuuden järjestelyissä oli mukana joukko Oulun seudun tuottajia, tukkureita, kauppiaita ja yrittäjiä sekä yksityisiä ihmisiä.  Saimme kiitettävästi lahjoituksia ja mm. perävaunun sekä auton käyttöömme.  Ilman heidän vastuuntuntoaan ei tällaisten tilaisuuksien järjestäminen olisi mahdollista.  Kiitämme heitä lämpimästi.

 

Yleisöllä oli mahdollisuus keskustella paikan päällä  myös Köyhien Asialla- puolueen edustajien kanssa.  Paikalla olivat Sirpa Ahola-Laurila ja Kari Laurila, jotka molemmat toimivat aktiivisesti HFU ry:ssä.

 

Yhdistys jakaa ruoka-avustuksia edelleen entiseen tapaan kuukausittain myös kaupan ostokortteina.  Hakemuslomake löytyy yhdistyksen nettisivuilta http://www.clik.to/hfu.